Rhodesian Ridgebacks
Kwamoyo,
rhodesiankoiria sydämellä!

Kennel Kwamoyo sijaitsee Klaukkalan Kuonomäessä. Perheeseemme kuuluu minun lisäkseni aviomieheni Sami sekä rhodesiankoirat Sima, Maissi ja Soija. Asumme metsän keskellä niittypellolla sinisessä omakotitalossa, jossa myös pennut kasvavat. Meillä ei siis ole erillisiä kenneltiloja, vaan pennut tottuvat tavallisiin kodin ääniin ja arjen rytmiin.

Ensimmäisen koirani walesinspringerspanieli-Randan sain vuonna 1994, olin silloin 17-vuotias. Olen aina pitänyt eläimistä, varsinkin koirista. Randa johdattikin minut koiranomistajan maailmaan, johon kuuluvat niin ilot ja onnistumiset kuin huolen ja murheen hetketkin.

Vuonna 1997 päätimme Samin kanssa hankkia koiran. Olimme molemmat samaa mieltä siitä, että koiran tulisi olla iso. Minä halusin rottweilerin ja Sami dobermannin, ei sytyttänyt! Olimme jo päätymässä dalmatiankoiraan, kun Sami muisti rodun, josta minä en ollut kuullutkaan: Rhodesiankoira. Hieman selvittelyä, soitto Suomen Kennelliittoon ja Suomen Ridgeback Yhdistys ry:n pentuneuvojalle. Vuosi oli jo lopuillaan, kun olin yhteydessä Marianne Gelliniin ja sain lisätietoa tästä rodusta, joka tuntui heti oikealta. Vierailimme Kennel Ikimbassa kevättalvella 1998. Näimme Kimban ja Latifan, olin tullut kotiin...

Papu muutti kotiimme toukokuussa 1998. Vuoden 2001 keväällä laumaamme liittyi Sima. Suoritin Kasvattajan peruskurssin v.2002 ja kaksi vuotta myöhemmin hain ja sain kennelnimen "Kwamoyo". Se on swahilia ja tarkoittaa sydämellä (kwa=with, moyo=heart). Tuleva kantanarttu-Maissi oli Ikimban sijoitusnarttu ja se on asunut kanssamme vuodesta 2005. Elokuussa laumamme kasvoi Soijalla. Soija on Ikimban sijoitusnarttu, joka liittyi porukkaamme toivotusti, muttei niin suunnitellusti. Olen myös suorittanut Hill's Ravitsemusneuvojan koulutusohjelman (pieneläimille) vuonna 2006. Olen hyvin kiinnostunut koirien luonteista ja käyttäytymisestä. Vuonna 2010 pätevöidyin MH-luonnekuvauksen B-toimihenkilöksi.

Koirat ja rhodesiankoiramaailma ovat imaisseet minut täydellisesti mukaansa. Olen löytänyt rotuni. Näin on päässyt käymään, ja toivottavasti jatkoa seuraa.

Kwa moyo,

Jonna


"Koirat eivät ole koko elämäni,
mutta ne tekevät elämästäni kokonaisen."
(Roger Caras)